Tuusulan kunnan koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys
Tilakonsultit toteutti talven 2016 ja kevään 2017 aikana koko Tuusulan kunnan kattavan opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkotarkastelun, joka sisälsi noin 50 kohdetta. Toimeksianto oli jatkoa aiemmin toteutetulle Etelä-Tuusulan opetuksen ja varhaiskasvatuksen yksiköiden kapasiteettiselvitykselle. Työ jakautui kahteen osaan, palveluverkkoselvitykseen ja sen perusteella tehtyyn taloudelliseen selvitykseen. Selvitystyön tuloksena Tuusulan kunta sai kokonaisnäkemyksen palveluverkon toimivuudesta, tehokkuudesta ja kehittämistarpeista.
Selvityksen tavoitteena oli palveluverkon toiminnallinen uudistaminen. Kouluverkkoa kehitettäessä lähtökohtana on palveluverkko, jossa kaikki kohteet ovat toiminnallisesti OPS 2016:n edellyttämällä tasolla ja tilankäytöltään tehokkaita. Kouluverkkoa tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti, huomioiden kohteiden sijainti, kunto, toimivuus ja yksikkökoko. Yleisenä tavoitteena oli selkeyttää kouluverkkoa. Varhaiskasvatuksen vaihtoehtoisesta palveluverkkomallista karsittiin teknisesti ja toiminnallisesti vanhentuneet kohteet. Palveluverkkoa uudistettaessa yhtenä tavoitteena oli yksikkökoon kasvattaminen.
Palveluverkkoselvitys sisälsi Tuusulan kunnan koulu- ja varhaiskasvatuspalveluiden kohteiden inventoinnin, kapasiteettitarkastelun, aikasarja-analyysin sekä esityksen kahdesta vaihtoehtoisesta palveluverkkomallista. Palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli nykyisen päiväkoti- ja kouluverkon optimointi, joka toimii lähtökohtana jatkokehittämiselle. Selvityksessä on pohdittu nykyisen palveluverkon strategista kehittämistä pitkällä tähtäimellä. Työ tukee kiinteistöjen laatutietoista omistamista ja kehittämistä.
Työssä on kuvattu nykyinen palveluverkko, sekä kaksi vaihtoehtoista optimoitua palveluverkkoa. Palveluverkkojen optimoinnissa on huomioitu kohteiden taloudelliset ja laadulliset ominaisuudet sekä palvelukysynnän muutokset. Ensimmäinen vaihtoehtoinen palveluverkkomalli edustaa strategista lähtökohtaa, jossa palveluverkkoa kehitetään investoinnit minimoimalla. Toisessa vaihtoehdossa palveluverkkoa kehitetään korvaamalla vanhentuneita yksiköitä suuremmilla nykyaikaisilla rakennuksilla.
Tuusulan kouluverkon täyttöasteen kehittyminen tarkastelujakson aikana
Taloudellisen selvityksen tavoitteena oli vertailla palveluverkkoselvityksessä esitettyjen vaihtoehtoisten palveluverkkomallien sekä opetus- ja varhaiskasvatuksen nykyisten palveluverkkojen elinkaarikustannuksia 30 vuoden aikajänteellä. Tarkastelu tuotti tiedot erilaisten palvelumallien taloudellisista vaikutuksista. Laskelmassa on huomioitu kohonneet ylläpitokustannukset, kohteen kulumisesta aiheutuvat korjausinvestoinnit, purkukustannukset, arvioidut realisointituotot sekä uusinvestoinnit (kohteen laajentaminen tai uudisrakentaminen). Kokonaiskustannukset on määritetty taloudellisessa mallinnuksessa teoreettisin perustein. Analyysi osoitti, että nykyisen palveluverkon ja vaihtoehtoisten optimoitujen palveluverkkomallien 30 vuoden aikana kertyvien kokonaiskustannusten välillä ei esiinny suuria eroja. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että Tuusulan kunnan koulu- ja varhaiskasvatuspalveluiden toimitilojen teknis-taloudelliselle uudistamiselle, esitettyjen palveluverkkomallien mukaisesti, ei ole taloudellista estettä.
2017 tehdyssä kouluverkkoselvityksen päivitystyössä nykyisten koulurakennusten toimivuus ja tehokkuus pisteytettiin, koulujen oppilaskapasiteetit määritettiin ja selvitettiin aikasarjatarkastelulla, miten koulut kykenevät vastaamaan alueelliseen palvelutarpeen kehitykseen. Tämän jälkeen kehitettiin kolme palveluverkkomallia, joiden rakenteessa oli otettu huomioon alueellinen väestönkehitys ja nykyisen rakennuskannan kehitystarpeet. Selvitystyössä nykyisten koulurakennusten toimivuus ja tehokkuus pisteytettiin, koulujen oppilaskapasiteetit määritettiin ja aikasarjatarkastelulla selvitettiin, miten koulut kykenevät vastaamaan alueelliseen palvelutarpeen kehitykseen. Tämän jälkeen kehitettiin kolme palveluverkkomallia, joiden rakenteessa oli otettu huomioon alueellinen väestönkehitys ja nykyisen rakennuskannan kehitystarpeet.