Oppimisympäristöjen uudistaminen
Opetustilat uudistuvat verrattain hitaasti johtuen siitä, että koulurakennuksia peruskorjataan noin 35 vuoden välein. Kun tiedetään, että peruskorjausten välille mahtuu useita opetussuunnitelmien päivityksiä, on selvää, että oppimisympäristöissä on suuria paineita uudistamiselle myös peruskorjausten tai -parannusten välillä.
Oppimisympäristöjen uudistaminen on palvelu, jonka tavoitteena on parantaa oppimisympäristön toimivuutta keinoilla, jotka on mahdollista toteuttaa ilman raskaita muutoksia.
Kyseessä on siis kevyt toiminnallinen päivittäminen.
Oppimisympäristöihin kohdistuu uusia odotuksia viime vuosien OPS-päivitysten vuoksi. Oppiminen on muuttunut luokkakeskeisestä oppimisesta monenlaisia oppimisympäristöjä joustavasti hyödyntävään oppimiseen. Tiloja käytetään jopa tunnin aikana monilla eri tavoilla sen mukaan, onko kysymyksessä aiheen yhteinen käsittely, esittely, tiimityöskentely vai keskittymistä vaativa yksilötyö. Tämän lisäksi tilojen pitäisi mahdollistaa opettajien yhteistyö eri kokoisten ja eri tasoisten ryhmien kanssa. Näiden tavoitteiden toteuttaminen uusissa oppimisympäristöissä on vaivatonta, mutta kohtaa vaikeuksia viime vuosituhannella toteutetuissa koulurakennuksissa.
Koulujen perusparantaminen on kustannuksiltaan uudisrakentamiseen rinnastuvaa korjausrakentamista. Opetustilojen toiminnallinen uudistaminen on mahdollista toteuttaa kustannuksilla, jotka ovat murto-osa perusparannuskustannuksista. Toteutuneet hankkeet ovat osoittaneet, että tilaan voidaan toteuttaa toiminnallinen päivitys 150-250 eurolla /hum2, kun perusrapantaminen maksaa tyypillisesti noin 1500 €/hum2. Oppimisympäristöjen uudistaminen sisältää opetustilojen akustoinnin, kalusteiden uusimisen, TVT-laitteistojen päivittämisen sekä tilojen yhdistettävyyden parantamisen. Samassa yhteydessä on järkevää tunnistaa aulatiloissa sellaisia tiloja, joita voidaan kehittää jako- ja tiimityötiloiksi.
Oppimisympäristöjen uudistaminen on usein hanke, jonka elinkaarikustannukset ovat negatiiviset. Hanke lisää koulun oppilaskapasiteettia parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja aikaansaamalla lisää tilaa oppimiselle esimerkiksi auloissa. Hankkeen kustannukset on mahdollista rahoittaa muutamassa vuodessa lisääntyneen oppilaskapasiteetin mahdollistaman oppilasmäärän kasvun avulla. Olennaisinta on kuitenkin se, että tilat saadaan päivitettyä vastaamaan oppimisympäristöjen nykyisiä toiminnallisia ja pedagogisia vaatimuksia.